Tapaan kaasoni huomenna ensimmäisen kerran häiden jälkeen. Yritin pohtia tosi kovasti mitä hankkisin hänelle kiitoslahjaksi. Päätin tehdä korun. Testailin erilaisia ideoita parin viikon ajan, mutta mikään ei oikein ottanut tulta. Halusin antaa jotain, josta tulee hyvä mieli, joka tuntuu vähän luxuriöösiltä ja jota voi käyttää vaikka joka päivä.

Sitten postiluukusta kolahti Villihelmen tilaus tänään iltapäivällä kello kolme.



Ja tilauksessa oli pari tällaista etualalla näkyvää kiinalaista ihkua posliinikissaa. Kisuli sai toverikseen nelimillisiä punaisia puuhelmiä (koska ne olivat ainoat sopivanpunaiset helmet joita mulla oli) ja valkoisia 6mm ja 8 mm nugetteja. Solmusuojat ja 10mm salpalukko hopeaa. Koru ei ole symmetrinen, vaan kissa istuu vasemman solisluun alla.

Laitan kuvan rannekorusta huomenna siltä varalta, että kaaso löytää tännen ennen brunssiamme. Että jää edes jotain ylläripylläriä.

Sain tänään ensimmäisen tilaukseni Treasure Island Pearlsista. Hankin pelkästään helmiä. Kasoittain helmiä.



Vasemmalta: ihanan tasaiset ja utuiset liilat riisihelmet n. 7x5mm (sain pyöreämpiä riisejä pyynnöstä), 6-7mm mustanviininpunaiset pyöreähköt helmet, sinivioletit 6-7mm nugettihelmet, 8mm vaaleanvihertävät riisihelmet, 8mm renkaiset pronssinvihreät pyöreähköt helmet, 10-11mm renkaiset pronssinvihreät pyöreähköt helmet, vaaleanpunertavat 6mm nugetit ja 5mm päätyporatut mansikan ja kullan sävyissä kiiltävät helmet.

Näitä sortteja tuli yhteensä melkein 700g, viikossa. Täältä tilaan taatusti uudestaankin. Helmet ovat paremmanlaatuisia kuin hinta antaisi olettaa. Pinta- tai värivirheellisiä on muutama per nauha, mutta siitä huolimatta hinta-laatu-suhde on erittäin hyvä.

Olen ihan jouluissani. Ilta tullee venymään pitkälle aamuyön tunneille.

Kävimme eilen hakemassa Ikeasta työpöydänosia. Tänään askartelin sen valmiiksi.



Ehdin jo täyttää sen laatikotkin kaikella olennaisella. Vasen puoli täynnä askartelupuuhastelumeisinkejä, oikea puoli täynnä kirjoitus- ja arkistointivälineitä.  Vähänkö on jubilee.

Olen vähän aavistellut, että en tule pitämään langanvääntelystä.

Ja valitettavasti olin oikeassa. Mutta jos aion jatkaa merilasin ja muiden epämääräisten aihioiden kanssa, pitänee tätäkin lajia harjoitella.


Kuvitelkaa, miten sievä tästä kaulakorusta tulee, kun revin sen paloiksi ja kasaan uudelleen sitten joskus, kun alkaa olla vääntelytekniikat hanskassa. Koru on tehty itselöydetyistä lasinsirpaleista, suklaanruskeasta Artist wire -kuparilangasta ja ametistin värisistä 8/o lasihelmistä. Värit toistuvat tässä liesituulettimen valossa otetussa kuvassa juurikin oikein. Keskimmäinen sirpale on kooltaan n. 3,5 x 1,5 cm.

Langan säätäminen yksittäisiin lasinpaloihin otti yllättävän paljon aikaa (pahimpien palojen kanssa piti temppuilla puolisen tuntia). Sirpaleet ovat kuitenkin jonkin verran läpinäkyviä, vaikka monissa on täysin matta pinta, joten sirpaleen takaa kiertävän langan pitää näyttää hyvältä yhdessä etupuolen langan kanssa yhtenä kuviona. Tästä syystä tietyt sirpaleet pysyvät langoissaan lähinnä hyvällä tuurilla, eivätkä tule kestämään langan painumista juuri lainkaan.

Malli on omasta päästä ja lasinpalojen ehdoilla tehty. Tämä mahtaa kuitenkin taas olla sellainen malli, joka vaatii suhteellisen vähän kekseliäisyyttä (no kuinka monta tapaa voi oikeasti olla säätää lasinpaloja metallilankaan?), joten tuskinpa mahdan olla kyseisen mallin ainoa keksijä.

Häät ovat perjantaina, ja mulla ei edelleenkään ole päällepantavaa.

Uuden topin laitoin vastahakoisesti kehittymään maanantaina. Jostain syystä olen tällä hetkellä kovin kiintynyt post-it -lappuihin suunnitteluvälineenä.



Topin evoluutio eteni tähän pisteeseen kahdeksassa tunnissa (vasemmalta oikealle ja ylhäältä alas). En juuri osaa piirtää ja laskeminenkin tuottaa hankaluuksia. Pidän tätä kuitenkin kivoimpana työvaiheena vaatteiden tekemisessä kankaan leikkaamisen jälkeen.



Ja tähän vaiheeseen etenin ennen kuin aloitimme sulhasen, kaason ja toverin kanssa kiitoskorttiaskartelun. Kyseessä on topin sisäosa. Koska päättelin, että edellisen version ongelmista pääosa johtuu sisä- ja ulkokerrosmateriaalien erilaisesta venyvyydestä, päätin tehdä koko roskan thaisilkistä. Teen tämänkertaisen version kolmikerroksisena, koska kangasta ei riitä enempään. Jouduin jopa säätämään topin mittoja uudelleen, koska kangas ei riittänyt alkuperäiseen suunnitelmaan, mutta toistaiseksi laite näyttää siitä huolimatta toimivan päälle kokeillessa.Yksi osa on musta, toinen osa valkoinen ja kolmas raidallinen. Raidallisuus paljastui sisäosan teossa aivan nerokkaaksi konseptiksi.

Kuvassa myös läppärini, jolta katselen leffoja ommellessani, koska ompelu on niin puuduttavan turhauttava vaihe. Tämän projektin aikana olen oppinut Ang Leen "Järki ja tunteet" -elokuvan vuorosanat ulkoa.

Ensi yöstä tulee pitkä ja romatiikkaa saa hakea vain näytöltä.