Olen vähän aavistellut, että en tule pitämään langanvääntelystä.

Ja valitettavasti olin oikeassa. Mutta jos aion jatkaa merilasin ja muiden epämääräisten aihioiden kanssa, pitänee tätäkin lajia harjoitella.


Kuvitelkaa, miten sievä tästä kaulakorusta tulee, kun revin sen paloiksi ja kasaan uudelleen sitten joskus, kun alkaa olla vääntelytekniikat hanskassa. Koru on tehty itselöydetyistä lasinsirpaleista, suklaanruskeasta Artist wire -kuparilangasta ja ametistin värisistä 8/o lasihelmistä. Värit toistuvat tässä liesituulettimen valossa otetussa kuvassa juurikin oikein. Keskimmäinen sirpale on kooltaan n. 3,5 x 1,5 cm.

Langan säätäminen yksittäisiin lasinpaloihin otti yllättävän paljon aikaa (pahimpien palojen kanssa piti temppuilla puolisen tuntia). Sirpaleet ovat kuitenkin jonkin verran läpinäkyviä, vaikka monissa on täysin matta pinta, joten sirpaleen takaa kiertävän langan pitää näyttää hyvältä yhdessä etupuolen langan kanssa yhtenä kuviona. Tästä syystä tietyt sirpaleet pysyvät langoissaan lähinnä hyvällä tuurilla, eivätkä tule kestämään langan painumista juuri lainkaan.

Malli on omasta päästä ja lasinpalojen ehdoilla tehty. Tämä mahtaa kuitenkin taas olla sellainen malli, joka vaatii suhteellisen vähän kekseliäisyyttä (no kuinka monta tapaa voi oikeasti olla säätää lasinpaloja metallilankaan?), joten tuskinpa mahdan olla kyseisen mallin ainoa keksijä.